Ensimmäinen. Aina yhtä jännää ja mielenkiintoista. Kuka, mitä ja minkä helvetin takia?

En julkaise omalla nimelläni, julkaisen omalla elämälläni. Olen nainen, jonkun ikäinen, ehkä hieman vanhempikin mutta päivääkään yli 21vuotiaalta en näytä. Mulla on elämä, melkoisen vaiherikas sellainen ja kerran viikossa ylimääräistä aikaa. Ja olen yks niistä idiooteista jotka onnistuvat lyömään vetoa mitä typerimmistä asioista. Olen siis innokas vedonlyöjä ja mahdollisesti verbaalisesti niin maan perkuleen lahjakas. Kuka tietää?

Tämä äärimmäisen typerä idea on syntynyt siitä että olen saamaton. Siinä saattaa tietty olla pieni pointintynkä, eräs nimeltä mainitsematon ystäväni on ainakin sitä mieltä. Hänen mielestään mä en kykene sitoutumaan vuodeksi mihinkään. Omasta mielestäni kykenen sitoutumaan kaikkeen minkä pystyn suorittamaan perseen raapimisen ohella. Varoituksen sanana kaikille muille jotka heiluvat lukemassa näitä, tämä sisältää tekstiä joka ei kiinnosta ketään. Jokainen itseään arvostava ihminen siis lopettaa lukemisen tähän.

52 viikkoa on pitkä aika. Kokonainen vuosi. Tän vuoden aikana aion kertoa aivan mistä sattuu. Mun päivittäisessä elämässä ei juurikaan tapahdu mitään jännää, mutta jänniä mielipiteitä mulla on sitäkin enemmän. Kirjoitan sulle tiistaisin, maanantait on ihan perseestä muutenkin. Ja kun tämä 52viikkoa on kulunut, herään seuraavana päivänä henkisesti voittajana, ja myös hiukan rikkaampana. Eiks näin?

En osaa tehdä tälle blogille mitään erityisen hienoa ulkoasua. Katsotaan mihin homma etenee, ehkä jossain vaiheessa innostun julkaisemaan kuvia. Se tapahtuu varmastikin sinä päivänä kun päätän ottaa itestäni ensimmäisen selfien tai belfien vai minkä lie. Suurella todennäkösyydellä se on joku kaunis sunnuntainen aamuyö kun bileet on muuttuneet laskuhumalaksi ja kuvittelen perseeni näyttävän naamaltani vaikka todellisuudessa se on toisinpäin. Mutta sitähän sä et vaadi, sulle riittää et kirjoitan tietyn määrän tekstiä jossa on jonkunlainen pointti. Tämä teksti on aika pointiton, mutta sillä ei ole merkitystä, mä loin tän kuitenkin. Ehkä ens tiistaina mulle on sulle jo jotain kerrottavaa.